Hallitusohjelman kirjaukset lupaavat puuttua lisääntyvään paperittomuuteen oleskelun virallistamista helpottamalla. Tavoite on tärkeä, mikä tulee esiin lukuisista tutkimuksista sekä kansalaistoimijoiden vuosien ajan raportoimista ongelmista. Käytännössä hallitusohjelman tavoitteet eivät ole juurikaan edenneet ja poliisi valmistelee parhaillaankin kotoutuneiden Suomessa vuosia asuneiden ihmisten palauttamista esimerkiksi Afganistaniin.
Pakkopalautusten valmisteleminen sodan runtelemaan Afganistaniin tulee lopettaa
Afganistanin tilanne on jatkuvasti heikentynyt ja levottomuudet Kabulissa ovat jatkuvasti lisääntyneet. Maahanmuuttoviraston maatiedon mukaan väkivalta on useilla maan alueilla niin äärimmäistä, ettei kenenkään voi olettaa palaavan sinne. Väkivallan määrää kuvaa se, että viime vuoden ensimmäisten 9 kuukauden aikana kuoli yli 6000 siviiliä hallituksen, Talibanin ja muiden aseellisten ryhmien välisissä taisteluissa. Toissa viikon aikana iskuissa kuoli yhteensä 79 ihmistä. Myös Afganistanin humanitaarinen tilanne on huono — maassa on alueittain pulaa elintarvikkeista, lääkkeistä ja terveyspalveluista. Covid-19-pandemia on heikentänyt yhteiskuntaa siinä määrin, että Saksassa Baden-Wurttembergin osavaltio on tulkinnut, ettei edes terve tai työkykyinen henkilö voi selvitä Kabulissa ilman kiinteitä turvaverkkoja.
Useiden järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden saamien tietojen mukaan poliisi kuitenkin valmistelee pakkopalautuslentoa Afganistaniin lähiviikkoina. Afganistanilaisia henkilöitä on kutsuttu poliisin toimesta tunnistautumaan Afganistanin lähetystöön viime viikkoina ja joitakin on otettu säilöön.
Pitkään Suomessa asuneiden on voitava virallistaa oleskelunsa Suomessa
Moni Suomessa pitkään asunut ja tänne asettunut on nyt palautusvaarassa. Tämä koskee Afganistanin mutta myös monien muiden maiden kansalaisia. Joukossa on tänne kotoutuneita, kielen oppineita, työllistyneitä ja perheen perustaneita henkilöitä. Tämä on räikeässä ristiriidassa hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden, kuten paperittomuuden ehkäisemisen, turvapaikanhakijataustaisten ihmisten työlupakäytäntöjen joustavoittamisen sekä perheenyhdistämisen ongelmien tarkastelun, kanssa.
Valtioneuvoston tilaamassa helmikuussa julkistetussa tutkimuksessa ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutosten vaikutuksista todettiin, että yhä useammin turvapaikanhakijataustaiset ihmiset eivät saa mitään oleskelulupaa, mutta heitä ei myöskään saada palautettua. Tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijan asemaa ovat heikentäneet useat pienet muutokset, joiden yhteisvaikutuksia ei ole hahmotettu. Tutkijoiden, järjestöjen ja aktivistien havaintojen mukaan on syntynyt väliinputoajaryhmiä, joille vaikutukset ovat kohtuuttomia.
Selvitystyötä on siis tehty, mutta käytännön toimet ovat jääneet toistaiseksi puuttumaan. Samaan aikaan Maahanmuuttoviraston ja oikeusasteiden tulkintalinja on vain kiristynyt hallitusohjelman kirjauksista ja tutkimuksen todentamista sekä kansalaisyhteiskunnan esiin nostamita ongelmista huolimatta.
Maahanmuuttovirasto on alkanut enenevissä määrin perustella kielteiset päätökset maahantulosäännösten kiertämisellä ja itse antamansa maahantulokiellon perusteella. Kun Suomessa pitkään oleskellut turvapaikanhakijataustainen henkilö hakee muuta oleskelulupaa, pelkästään aiemmat turvapaikkahakemukset ja pitkä maassa oleskelu tulkitaan maahantulosäännösten kiertämiseksi. Maahanmuuttovirasto on myös alkanut tulkita toisen turvapaikkaprosessin yhteydessä itse asettamaansa maahantulokieltoa perusteena evätä haettava työhön tai perhesiteeseen perustuva lupa, vaikka hakija täyttäisi kaikki luvan ehdot. Menettely rikkoo hallitusohjelman tavoitteita ja hyvää hallintotapaa, sillä prosessien tulisi ulkomaalaislain mukaan olla toisistaan itsenäisiä.
Tilanne on kestämätön etenkin niiden 2015 ja 2016 saapuneiden turvapaikanhakijoiden osalta, jotka nyt pyrkivät virallistamaan oleskelunsa muilla perusteilla. Aiempi tutkimustieto osoittaa, että lakimuutokset ja tiukentuneet tulkintakäytännöt lisäsivät oikeusturvaongelmia ja pitkittivät turvapaikkaprosesseja. Hallituksen tekemä oikeusavun heikennysten peruminen parantaa tulevien turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa, mutta ei korjaa niitä virheitä, joita on tehty aiemmin saapuneiden kohdalla.
Passittomien mahdollisuus oleskelun virallistamiseen on taattava
Tiukentuneiden lupakäytäntöjen lisäksi suuri ongelma on se, että kaikilla turvapaikanhakijoina saapuneilla ei ole passia, ja heille muiden oleskelulupien saaminen on käytännössä mahdotonta. Maksullisten oleskelulupien, esimerkiksi työntekijän oleskeluluvan, saamisen edellytys on, että hakijalla on voimassaoleva matkustusasiakirja. Tämän saaminen ei kuitenkaan ole kaikille mahdollista. Asia koskee paitsi Afganistanin myös esimerkiksi Somalian ja Iranin kansalaisia.
Esimerkiksi monilla afganistanilaisilla ei ole henkilöllisyyttä varmentavia asiakirjoja ollenkaan. Erityisen tyypillistä tämä on niille hazara-vähemmistöön kuuluville henkilöille, jotka ovat eläneet koko elämänsä Iranissa pakolaisina heihin Afganistanissa kohdistuneen vainon vuoksi eivätkä ole koskaan käyneet Afganistanissa. Tästä huolimatta Maahanmuuttovirasto tulkitsee kyseiset ihmiset Afganistanin kansalaisiksi ja poliisi palauttaa heitä Afganistaniin. Kun pyritään varmistumaan ihmisen henkilöllisyydessä pakkopalautustilanteessa, riittää poliisille lyhyt videoyhteys Afganistanin lähetystölle ja henkilön suullinen kuuleminen. Kun kyse on oleskeluluvan hakemisesta, ei edes Afganistanissa yleisesti käytössä oleva henkilöllisyysasiakirja tazkera riitä Maahanmuuttovirastolle henkilöllisyyden varmistamiseen muukalaispassin myöntämiseksi. Lähin Afganistanin suurlähetystö, josta oman maan passia voisi yrittää hankkia sijaitsee Ruotsissa, mutta turvapaikanhakijana matkustaminen Suomesta on laitonta. Rajan ylittämisestä saa Suomeen palatessaan sakot laittomasta maahantulosta, jota taas voidaan käyttää perusteena kielteisen oleskelulupapäätöksen antamiseen. Koronan vuoksi matkustaminen Ruotsiin on myös käytännössä tällä hetkellä mahdotonta.
Iso ongelma oleskelun virallistamisen kohdalla liittyy niin ikään tiukentuneisiin käytäntöihin muukalaispassin myöntämisessä. Tämä koskee myös ihmisiä, joiden henkilöllisyys on jo varmennettu, mutta joilta puuttuu nimenomaan passi. Jos voimassa olevaa kansallista passia ei ole ja oleskeluluvan hakija on jo Suomessa, on mahdollista hakea muukalaispassia Maahanmuuttovirastolta. Maahanmuuttovirasto voi harkintansa mukaan myöntää muukalaispassin, jos passin saaminen kotimaasta ei onnistu. Tällä hetkellä muukalaispasseja myönnetään lähinnä silloin, kun katsotaan hakijan perhe-elämän suoja riittävän painavaksi syyksi.
Vuonna 2015 tehdyn lakimuutoksen jälkeen on ollut lähes mahdotonta saada tilapäistä oleskelulupaa ja sen ohella passittomille myönnettyä muukalaispassia. Lakimuutoksen seurauksena kielteisen päätöksen saaneet henkilöt, jotka eivät ole yrittäneet poistua maasta vapaaehtoisesti, eivät saa tilapäistä lupaa. Tilapäistä lupaa ei saa, vaikka maastapoistaminen ei onnistu myöskään viranomaistoimin. Kun tilapäistä lupaa ei myönnetä, ei myönnetä myöskään muukalaispassia, joka aiemmin teki passittomille oleskelun virallistamiseen työn tai opiskelun perusteella mahdolliseksi.
Kyseisen lakiesityksen hyväksymisen yhteydessä hallitus antoi lausuman, joka velvoitti Sisäministeriön seuraamaan esityksen vaikutuksia ilman oleskelulupaa oleskelevien määrään. Lausumassa todettiin myös, että valtioneuvoston tulee ryhtyä korjaaviin toimiin, mikäli ilman oleskelulupaa maassa oleskelevien määrä lakimuutoksen myötä merkittävästi kasvaa. Korjaavia toimenpiteitä ei kuitenkaan ole tehty ja paperittomien ihmisten määrä on Suomessa kasvanut viime vuosina merkittävästi. Suomalaisesta järjestelmästä puuttuu siis käytännössä toimiva mekanismi paperittomien ihmisten oikeudellisen aseman virallistamiseksi.
Suomen viranomaiset tekevät tarkkaa työtä ulkomaalaisten ihmisten henkilöyden selvittelyssä ja riskien analysoinnissa, joten vuosia maassa oleskelleiden kohdalla ei pitäisi olla kyse siitä, että henkilö on turvallisuusriski. Kielitaitoisen, kouluttautuneen ja työllistyneen, Suomessa jo vuosia ongelmitta viettäneen ihmisen käännyttämisen ei pitäisi perustua vain matkustusasiakirjan puutteeseen. Muukalaispassia tulisi ennemminkin käyttää ratkaisuna siihen, että täällä vuosia eläneet ja Suomesta paikkansa löytäneet saisivat jäädä. Mikäli nykylainsäädäntö ei sitä viranomaisten näkökulmasta salli, on lakia muutettava.
Viisi ehdotusta paperittomuustilanteen helpottamiseksi
Nykykäytäntö jättää ihmiset heitteille, tekee yhteiskunnan toimintaan osallistumisen käytännössä mahdottomaksi ja altistaa heidät monenlaiselle hyväksikäytölle Suomessa. Näin käy yhä useammalle niistä, joiden kohdalla turvapaikkaprosessin laatu on pettänyt ja linja muiden oleskelupien myöntämisessä kiristynyt. Tarvitaan ihmisoikeusmyönteistä soveltamiskäytäntöä ja uudistuksia lakiin, jos tilannetta halutaan tällä hallituskaudella vielä yrittää korjata. Niinpä vaadimme, että
- Poliisi lopettaa pakkopalautukset Afganistaniin.
- Maahanmuuttovirasto ottaa välittömästi uudelleen käyttöön vuonna 2020 käytössä olleen koronapandemiasta johtuvan poikkeusmahdollisuuden muukalaispassin saamiseen.
- Muukalaispassin myöntämisen edellytyksiä helpotetaan siten, että pitkään maassa oleskelleiden ja muiden lupien ehdot täyttävien ihmisten kohdalla muukalaispassi voidaan myöntää ilman oman maan passia. Mikäli nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista muukalaispassien myöntämistä, aloitetaan välittömästi säädösvalmistelu tämän mahdollistamiseksi.
- Suomeen syntyneet siteet (esim. työ, opinnot, perhe- ja muut ihmissuhteet) huomioidaan tosiasiallisesti oleskelulupapäätöksenteossa.
- Valmistellaan lainsäädäntö, joka helpottaa hallitusohjelman mukaisesti kansainvälistä suojelua vaille jääneiden mahdollisuutta saada oleskelulupa jollakin muulla perusteella.
Allekirjoittaneet:
Turvapaikanhakijoiden tuki ry
Osaksi-hanke
Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry
Pakolaisten puolesta ry
Stop Deportations -liike
Turun Valkonauha ry/ Kaikkien naisten talo
Vapaa liikkuvuus -verkosto
We see you ry